Kevään ensimmäinen Tamperelainen on bongattu Kuusamossa.

Kun katsoo tämän blogin osoitetta: erakoksi.blogjaniinedelleen.com ja sitten vielä otsikkoa Piilossa maailmalta, niin täytyy ihmetellä itsekin kuinka tämä homma nyt meni näin. Erakoksi tuleminen oli väsyneen ihmisen haave ja piiloutuminen oli saman väsymyksen ja sosiaalisen puuron aikaansaama toive. Olen kuitenkin ollut sekä erakkona, että piilossakin sopivasti. Erakkona vaimon kanssa ja kaukana kaikesta entisestä. Olen kutakuinkin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Tuntuu, että jonkinlainen siirtymäriitti entisen ja tulevan välillä on pikkuhiljaa suoritettu. Valokuvauksen opiskelu on ollut ennen kaikkea terapeuttista ja samalla olen vielä paljon oppinutkin. Jos ei muuta, niin sen että erittäin hyvät kuvat ovat harvinaisia ja kun sellaisen joskus näkee, niin osaa sitä arvostaa entistä enemmän. Miksi tämä esipuhe nyt tulvahti mieleeni? Ehkä siksi, että olen tällä hetkellä yksin mökissä itärajalla. Ensimmäisen kerran pitkään pitkään aikaan. Seuranani on parin päivän päästä vuoden täyttävä Rauha. Pohdin erakkoutta ja piilossa olemista.

Viimeaikaiset blogipostaukset ovat aika eläinpainotteisia. Kuvissa näkyy pääasiassa eläimiä luonnossa tai tarhassa. En ole kuitenkaan alkamassa eläinkuvaajaksi, enkä koe luontokuvaamistakaan mitenkään minun leipälajina. Kunhan täällä metsässä kulkiessa räpsyttelen kameraa. Malttini ei riittäisi istua kopissa 12 tuntia odottamassa, josko haaskalle joku eläin kävelisi tai lentäisi. Odottelen vain, että sattumalta joku osuu kameran tielle. Tai sitten jälkien perässä juoksentelen.

Eilen etelästä lensi kevään ensimmäinen Tamperelainen. Hänet toimme tänne aamulla katselemaan vähän elinpiiriämme. Onneksi vain alle kilometrin kelkkailun jälkeen oli hänelle näyttää aito karhunjälki. Karhu oli tallustellut joenvartta kohti mökkiämme. Tällä Tamperelaisella oli myös oma valokuvauskone. Tamperelaisen tunnistaa helpohkosti siitä, että valokuvauskoneen valintaan vaikuttaa selkeästi myös asusteen väri.

Meille on muodostunut vakio-ohjelma vieraillemme. Näytämme rajantakaista Venäjää aidan läpi ja sitten keitämme nokipannukahvit laavulla. Marketta laittaa vielä lämpimät voileivät ja makkaratkin paistellaan. Sesongin jälkiä myös näytetään.

Kuvassa laavulla siis tyypillinen Tamperelainen, joka on alalajia Seija.

Ethän kiinnitä huomiota tarpeettomasti Rauhaan, joka vahingossa ei huomannut kuvanottotilannetta. Koira voisi nolostua suotta jos tietäisi millaisia kuvia hänestä on internetissä.

Tamperelaiselle tehtiin myös erakkotesti ja jätimme hänet kylmästi yksin Rauhan kanssa mökkiin kahdeksi tunniksi,  siksi aikaa kun teimme öljybusineksia Venäjällä Marketan kanssa. Naapurimaan tiet ovat erittäin haastavassa kunnossa ja päätimmekin pitää hiukan taukoa öljyn maahantuontihommissa. Marketta ajoi punaista urheiluautoa, hän kun on parempi kuski ja minä nelivedolla päristelin. Tämän nelivedon tietokoneet eivät pitäneen naapurimaan olosuhteista ja vesilammikoista, vaan näyttö piippaili kaikenlaisia varoituksia, kuinka jarrut ei toimi, eikä vaihteisto, eikä moottorikaan oikein. Takaisin kuitenkiin tultiin turvallisesti.

Marketta ja Seija lähtivät järvimökille ja minä jäin Rauhan kanssa tänne viettämään erakkoelämää. Meinasin ensin lähteä lumikengillä tutkailemaan karhun reittejä, mutta totesin, että lämmin päivä on pehmittänyt hanget. Lähdin kelkalla vanhaa uraa joenvartta ajelemaan. Palatessani huomasin taas karhun jäljet. Karhu oli tullut pohjoisrantaa kohti mökkiä ja 70 metriä ennen oli  nähnyt moottorikelkkasiltamme ja päättänyt käyttää sitä hyväkseen ja loikkinut sillan yli etelään. Aamulla meinaan lähteä hankiaisella tutkailemaan lumikengillä minne karhu on mennyt. Rauha aina välillä haukahtelee metsän suuntaan. Taitaa kontio haistella meitä tuossa aika lähellä.

Naapurin jäljet

Maanantaina lähdemme kouluryhmämme kanssa viikoksi Lofooteille kuvaamaan. Erittäin hyvä erakkoharjoitus on istua yhdeksän ihmisen kanssa yhdeksän hengen bussissa yhdeksän tuntia ensimmäisenä päivänä.  Mutta matkakuume on jo koholla ja odotan matkaa innolla. Ken kerran käy Lofooteilla sinne myös palaa. Tämä on minulle toinen reissu sinne.