Viikonloppu oltiin mökillä laittamassa polttopuut ulkoa liiteriin. Aika monta kertaa niillä puilla lämmittää saunaa ja kaminaa. Illalla saunottiin pitkän kaavan mukaan ja uskaltauduin jopa molempina iltoina puroon uimaan. Virtaavan veden lämpötila oli 11 astetta ja minulle se on jo avantouintia. Marketta polskuttelee vedessä yli minuutin ja minä henkeä haukkoen vedän kolme vetoa vastavirtaan ja sitten nopeasti portaille ja ylös. Ei taida minusta tulla avantouimaria.
Perjantaiaamuna Marketta lähti kouluun. Hörpiskelin aamukahvia ja ajattelin laittaa koirat pihalla olevaan koiratarhaan. En ole päästänyt koiria irti, etteivät lähtisi taas tutustumaan lähiseutuihin liian innokkaana. Wilma kyllä saa olla irti, mutta tämä vanha rouva pysytteleekin lähellä ja tulee kutsuttaessa varmasti luokse. Wilma ulos. Rauha rappusilta juoksunaruun, Sota taluttimeen ja painelin ulos. Perässäni paiskasin ulko-oven kiinni ja samalla kun käsi vielä työnsi, niin tajusin, että ovessa ei taida olla avainta.
Se oli liian myöhäistä. Aivojen käsky ei kerennyt mennä käteen ja jarrutus ei onnistunut. Pam. Ovi oikein läpsähti lukkoon. Ajattelin, että ei kannasta hermostua vaikka suunnittelemaamme vara-avain piiloa ei ole vielä toteutettukaan. Onneksi myös puhelin jäi sisälle mökkiin, sillä siellähän sen on hyvä olla. Laittelin Sodan tarhaan ja aloin pohdiskelemaan. Kävin vielä kokeilemassa ovea, mutta hyvin oli lukossa. Onneksi olin kuitenkin jo pukenut päivän vaatteet päälle, että en pitkä flanellikauhtana päällä kuitenkaan haahuillut. Muistin, että vessan ikkuna on usein auki myös yöaikaa, jotta saunan kosteus pääsee ulos. Kiersin takapihalle ja niinhän se olikin rakosellaan.
Pieneltä näytti ikkuna, mutta se on ainut vaihtoehto. Ikkunassa on hyttysverkko. Muistin nähneeni yhden hirren väliin työnnetyn Moran talon toisella nurkalla. Hain puukon ja irrottelin nastat jolla hyttysverkko oli alapäästä kiinni. Revin loput verkosta ja kävin hakemassa pukin joka oli liiterin nurkalla. Samalla kun raahasin pukkia, niin mieleen tuli monta pikku-uutista, joissa rosvo on juuttunut ikkuna-aukkoon moneksi tunniksi. Näin jo itseni kiinni leveästä takapuolestani pää alaspäin roikkumassa vessan pöntön päällä.
Yritin tarkkaan miettiä miten pääsisin aukosta sisään. Jos joudun menemään pää edellä, niin miten selviän käsinseisonnasta pöntönreunalta jaloilleni sisälle. Teenkö puolivoltin? Loppujen lopuksi pääsinkin istuma-asennosta toinen jalka pöntön vesisäiliön päälle asettaen ja ylävartalon muljautten helposti sisälle. Yllättävän helppoa. Jos ikkuna olisi ollut kiinni, niin mitkä olisivat olleet keinot silloin? Ei niitä kannata miettiä, vaan sen näkee sitten seuraavalla kerralla. Hätä keinot keksii nääs.
Marketta kotiin tultua ihmetteli miten olin siitä pienestä ikkunasta päässyt sisälle. Salaisuuteni taitaa olla notkea latinomiehen lantio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti