sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kuulumisia

Edellisessä blogissa kerroin, että on kiireinen viikko kun on monta tapahtumaa samalla viikolla. Oikeasti ei mitään erityistä kiirettä ollut, mutta jotenkin viikko oli ohjelmoitu ja kun mökillä on myös muita ihmisiä, niin omarytmisyydestä ei pääse kiinni. Viikko ei siis ollut kiireinen vaan ohjelmoitu. Mukava viikko on takana ja tuleva viikko on myös mukava kun tänne tulee pitkästä aikaa pieniä lapsia. Ystävämme tulevat tänne ja heillä on kolme virkeää neitokaista. Pilpatusta varmasti riittää ja se on vaihteeksi mukavaa.

Koirakuulumisia

Olen aina koiraongelmista kertonut sen verran paljon, että eräs vanha ystävä jo ajatteli, että bretonit ovat erityisen karkaamisherkkä rotu. Kerroin hänelle, että omat kokemukseni ennen tätä ovat olleet juuri päinvastaisia. Jo pelkästään metsästyksen opettelun ja itse metsästyksen kannalta koira ei voi juosta omia reittejään. Wilma on aina kulkenut mukanani ja ilman narua. Kun asuttiin Mäntässä, niin Wilma käppelehti pihassamme aivan vapaana eikä koskaan lähtenyt omille teilleen. Eikä aikaisemmillakaan bretoneilla ole näitä ongelmia ollut. Uskon myös että nämä täällä olevat karkulaiset palaavat ruotuun. Nyt olemme jo taas välillä menneet kolmella vapaana juoksevalla koiralla jäällä. Homma alkaa toimia. Koirat päästän myös välillä tuohon pihalle kaikki kerrallaan ja hyvin tulevat takaisin. Pikkuisen vielä lenkki meinaa karata kauas oikeastaan kilpajuoksun tuloksena, mutta homma paranee koko ajan. En ole menettänyt uskoa näihin koiriin.

Valokuvauskuulumisia

Ensi viikolla Kuusamon kirjastossa aukeaa Kuusamo-opiston valokuvalinjan näyttely. Minulta sinne tulee näillä näkymin 9 kuvaa. Kuuden kuvan sarja kuunvalossa otettuja  ja kolmen kuvan sarja nuotion valossa otettuja. Kuukuvat ovat sinisiä ja nuotiokuvat ruskeasävyisiä. Sävyt ovat luomusävyjä, eli sitä mitä valo kennolle tallensi. Kuutamokuvissa olin itse mallina, mutta nuotiokuviin istutin malliksi veljeni Petrin. Mitä olen opiskelukavereiden kuvia katsellut niin uskon, että näyttely kokonaisuudessaan on kiinnostava. Kuvien koot ovat pienehköjä, koska tila on pieni, tärkeää on saada kuitenkin esiteltyä meidän ryhmän monipuolisuutta ja kuvien runsautta. Tuleva viikko meneekin tulostushommissa ja pahvillekin ne pitäisi siististi laittaa. Torstaina ripustetaan seinälle.

Puolen vuoden krouvi lähestyy

29. päivä tulee puoli vuotta täyteen Kuusamossa asumista. Tähänkään mennessä ei ole katumusta ratkaisusta ilmennyt hetkeäkään. Perjantaina kun täällä ollut Iceskreen-leiri oli juuri päättynyt ja kun jutustelin taiteilijaystäväni Vesan kanssa, niin hän kysyi: " Oletteko te täällä nyt käymässä vai onko tämä ajateltu pysyväksi ratkaisuksi?." Vastasin, että ehdottomasti ei olla vain käymässä, vaan tänne jäämme. Jos joskus täältä liikahdamme, niin sitten pohjoista kohti.

Toukokuulle asti on koulua. Huhtikuussa lähdetään koulun kanssa Lofooteille viideksi päiväksi. Mitä tapahtuu toukokuun jälkeen on osittain auki.
Toukokuussa koskien pauhe on kovimmillaan. Lumet sulaa ja vedet virtaa. Olen aina haaveillut olevani täällä toukokuussa. Nyt siitä tulee totta. Juhannuksen seutuun alan organisoimaan Martan siirtoa (8 metrinen puuvene). Haaveilin Saimaalle menosta, mutta nyt haluan olla ensimmäisen kesän täällä. Martan laitan todennäköisesti Kitkajärvelle.  Vaikka tulevaisuuteni on hyvin epävarma, niin silti olen löytänyt jo jonkinlaisen punaisen langan. Vaikka en tiedä, niin kuitenkin kaikki näyttää selkeältä. On tilaa tehdä muutoksia. On tilaa tehdä vaikka mitä.

Hevoskuulumisia

Kirjoitin kesäkuun 15. ja 16. blogit hevosmiehenä Tampesterissä osat 1. ja 2. Niissä kerroin kuinka olin tallirenkinä kun osaomistamani (2 %) hevonen oli raveissa Tampereella. Silloin ei menestystä tullut. Viimeiset juoksut ovat menneet paremmin. Voitto Joensuussa, sen jälkeen yksi kolmas tila vaikka hyppäsi välillä laukallekin ja sitten eilen tuli Kuopiossa voitto. Katsoimme Marketan kanssa juoksua suorana internetin Toto-teeveestä. Kyllä kummasti on lisäpotkua kun on oma hevonen mukana juoksussa. Vielä kun hevonen takasuoralta nousee neljänneltä sijalta kärkeen ja vain yksi hevonen pystyy vastaamaan. Sekin hyytyy loppusuoralla ja voitto on aivan ylivoimainen. Huudettiin ja pompittiin Marken kanssa täällä mökissä. Onneksi olin silloin mukana siellä Tampereella näkemässä. On aivan hirveä homma ennen kun hevonen saadaan lähtölinjalle. Usein jokin voi mennä pieleen ja tulee aivan hukkareissu. Nyt kyllä olen iloinen kun hevosella alkaa mennä hyvin. Ennen kaikkea olen iloinen Markun ja Kirsin puolesta, jotka joka ikinen päivä huolehtivat hevosista. Satoi tai paistoi.

ps. Minulla on osuus myös toisesta saman tallin hevosesta (10%) Sillä ei ole vielä juostu kaikkia koelähtöjä. Sen kilpailutulevaisuus on vielä edessä päin. Tämän hevosen aion tavata myös tulevana kesänä. Menen pariksi päiväksi kuvaamaan hevosia. En ole hevoskuiskaaja vaan hevoskuvaaja.

Erakoksi Helsinkiin.

Viikolla kymmenen on täällä hiihtoloma. Lähden viikoksi kokeilemaan elämää Helsingissä. Pidän kortteeria veljeni talossa, kun he lähtevät reissuun. Marketta lähtee loppuviikosta käymään kaupunkilomalla Kataloniassa. Käyn katselemassa näyttelyitä oikein urakalla. Välillä aivan yksin ja välillä tyttäreni Lauran kanssa. Illat mörnöttelen kaupunkierakkona ihmisten ympäröimänä. Tuntuu hyvältä suunnitelmalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti