Noitatohtorin konekorjaamo

Eilen hain ensimmäisen taiteilijan teoksineen Tampereelta.Eilisen aikana hän  pystytti oman osuutensa. Tänään alkaa kaikkien aikojen suurimman täällä meillä olleen taideteoksen rakentaminen. Samainen taiteilija on osana työparia, joka sen rakentaa yhdessä talkoojoukon kanssa. Edessä on siis kiinnostavat ajat. Tässä vaiheessa on vielä rauhallista, mutta ensi viikosta eteenpäin on näyttelynrakentamishulina päällä koko ajan. Näyttelyn pitäsi olla valmiina 5.6 ja uskon, että siihen päästään. Avajaiset on sitten 11.6.

Kirjoitin 27.4 blogissa kuinka päältäajettava ruohonleikkuri hyytyi kesken ajon takapihalle. Siinä kirjoitin myös että älä tee tänään sitä minkä huomenna voi jättää tekemättä. Kävin silloin seuraavana päivänä yrittämässä käynnistystä, mutta moottori ei änähtänytkään. Ajattelin soittaa jollekin korjaajalle, mutta se jotenkin aina jäi. Päivät kuluivat ja isäni välillä kysyi, joko se on hoidettu. Ei ollut.

Eilen vanhempani tulivat tänne ja äitini (80 v.) sanoi, että lähdetäänpäs käynnistämään se leikkuri. Äitiä ei voi vastustaa, joten kilttinä poikana lähdin hitaasti äidin kanssa kohti konetta. Hän sanoi käskevänsä leikkurin käyntiin. Matkalla minulle tuli tunne, että hemmetti vie se muuten käynnistyy. Tulimme koneelle ja katsoin, että bensaakin näyttää olevan. Äiti oli totisen näköinen ja sanoi: "Erkko, käynnistä moottori." Käänsin virta-avaimesta ja kone käynnistyi kuin palmun alta. Minua nauratti hervottomasti ja katsoin äitiäni joka oli vakava ja hänellä oli mitäminäsanoinilme.

Ajelin nauraen rannasta etupihalle keittiön ikkunan alle, missä muut joivat kahvia. Ajoin hymyillen rinkiä pihassa. Pitäisiköhän äidin kanssa perustaa noitatohtorin konekorjaamo?