keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Pajunkissa kokee valaistumisen.

Aina laiturilla istuskellessani otin myös kuvia pajunkissasta, joka näytti hyvin inhimilliseltä. Tai oikeastaan ehkä eläimelliseltä. Jotenkin ajattelin sitä koko ajan elävänä olentona.


Erilaisissa valoissa pajunkissa näytti aina vain kurkkivan oksan takaa samaa maisemaa kuin minä itsekin.


Aurinko jo viimeisillä säteillään värjää maailman buddhalaisen oranssiksi, mutta pajunkissa vain jaksaa meditoida järvimaisemassa.


Meditointikaverin palatessa muutaman päivän matkalta pajunkissa on valaistunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti