Menneen ja tulevan vuoden keskellä.

Valo lisääntyy päivä päivältä.

Vuosi sitten aloitin tämän blogin kirjoittamisen. Vuoden aikana oli 192 kertaa jotakin syytä kirjoittaa. Osittain päiväkirjamaisia merkintöjä ja välillä oli tarve kirjoittaa kolumnin tapainen teksti jostakin askarruttavasta aiheesta. Maaliskuussa olen kirjoittanut 35 kirjoitusta eli välillä jopa useamman kirjoituksen samana päivänä. Heinäkuussa kirjoitin samana päivänä muistaakseni seitsemän erillistä kirjoitusta. Niissä tuoreeltaan kirjoitin reissustamme Vienan karjalaan.

Vuosi sitten siis heräsi ajatus lähteä pois sen hetkisestä elämästä ja siirtyä rauhallisemmille vesille tänne pohjoiseen. Kevät ja kesä oli suunnitelman laadintaa ja pohdintaa ylipäänsä olisiko se mahdollista ja ehkä myös, että olisiko se järkevää. Viihtyisimmekö täällä ylhäällä vai emme. Käytännön järjestelyjä piti tehdä ja miettiä miten kaikki saisi järjestettyä. Kaikkihan meni kutakuinkin putkeen ja täällä olemme nyt asustelleet viisi kuukautta. Ei ehkä niin kovin piilossa maailmalta eikä aivan erakkonakaan, mutta toki kaikki kontaktointi on huomattavasti vähäisempää ja paljon olemme vaimoni kanssa kahdestaan erakkona. Se tuntuu hyvältä tällä hetkellä.

Minähän olen käynyt koulua ja siten ollut ihmisten kanssa tekemisissä, mutta Marketta on paljon erakompi kuin minä. Hän käy kirkolla ehkä yhden kerran viikossa ja välillä ei sitäkään. Mutta hän on viihtynyt hyvin. Eihän tälläisiä ratkaisuja voisikaan tehdä, jos molemmat eivät olisi samanmielisiä. Tämä rauhoittuminen ja lepäily on tehnyt kyllä hyvää ja tulevaisuuden suunnitelmia on alkanut tupsahdella päähän. Vaikka eteenpäin ei liikoja pidä vilkuillakaan, niin silti näen tulevaisuuden oikein valoisana ja positiivisena. Takaisin etelään ei missään nimessä olla lähdössä, vaan jos tästä jonnekin liikahdetaan, niin suunta on pohjoinen.

Ensin kuitenkin nautitaan tästä päivä päivältä lisääntyvästä valosta. Koulu käydään loppuun ja tarkemmin pohditaan sen jälkeen suuntaa ja tekemistä. Kulunut vuosi toi tullessaan paljon muutoksia, mutta onneksi hyvään suuntaan. Mitä tuleva vuosi tuo, sitä ei onneksi tiedä kukaan.