Uskontunnustuksia

Paita on aivan märkänä. Tulin juuri koiralenkiltä ulkoa. Ensin kahden vanhimman koiran kanssa pari kilometriä järvenjäätä, joka petti lähes jokaisella askelella. Aivan ohuen pintajään alla oli sohjoa kymmenen, kaksikymmentä senttiä. Miksi sitten kävelen siellä? Siksi että se tuntuu hyvältä. Pimeässä siintävä järven jää ja sitä reunustavat metsäkehykset. Korvissa kuuluu luureista musiikki. Päässä liikkuu ajatuksia ja välillä ei liiku niitäkään. Tyhjää kenttää, rytmikäs askellus epävarmalla pinnalla, tyhjä pää.

Näissä blogeissani on aina välillä vilahdellut Buddha ja buddhalaisuus. Zen-buddhalaisuus. Jossakin vaiheessa opin jopa kirjoittamaan buddhan kahdella deellä. Facebookissa luki pitkään uskontoni kohdalla, että olen Zen-buddhalainen kristitty. Olen nyt vähentänyt siitä tuon kristityn pois. Kuulun edelleen kirkkoon, mutta olen alkanut epäillä. Olenko nyt sitten buddhalainen ja vaihdoinko kristityn jumalan Buddha nimiseen jumalaan. En koska Buddha ei ole jumala ollenkaan. Buddhalaisuus on vain tapa ajatella ja miettiä tätä maailmakaikkeutta ja omaa elämää. Älkää nyt hyvänen aika säikähtäkö. En minä teille tyrkytä uutta uskoa tai muuta hihhulointia.

Buddhalainen munkki Sri Lankassa 2010

Olen joitakin vuosia säännöllisen epäsäännöllisesti lukenut erilaisia buddhalaisuudesta kertovia teoksia. Runoja, oppaita. Olen opetellut meditoimaan, mutta en ole siinä mitenkään erityisen hyvä. En myöskään tiedä kovin paljon buddhalaisuudesta. En ole mikään besserwisseri tällä alalla. Kaikki nimet ovat vaikeita muistaa. Usein lueskelen tekstejä ymmärtämättä niitä. Kunhan vain lueskelen, kuten sinä nyt tätä tekstiä. Olen myös hyvin kriittinen moniin ajatuksiin. Erityisesti kritisoin buddhalaisuuden tekemistä uskonnoksi. Ensimmäiseksi Buddhaksi nimitetty prinssi Siddhartha Gautama ei ollut perustamassa uskontoa, vaan tavan ajatella ja tavan ymmärtää tätä maailmaa. Ihmiset sitten pyrkivät tekemään tästäkin uskonnon. Jotenkin se alkuperäinen juttu on hyvä ja riittävä.

Jouluaattoyönä katsoin ensin Bolshoi teatterin avajaisia Moskovasta. Aloin katsomaan ohjelmaa aivan lopussa ja hienoltahan se spektaakkeli näytti. Avajaisten jälkeen jäin vielä television ääreen ja katsoin jouluyön messua Vatikaanista. Katsoin messua yli tunnin vastaanottavaisena. Siis täysin kritiikittömänä seurasin tapahtumia. Pikkuhiljaa Bolshoin avajaiset ja Vatikaanin messu alkoivat näyttää yhdeltä ja samalta. Harjoiteltuja librettoja paperista katsoen, Moskovassa sentään suurin osa oli opetellut sanat ulkoa. Etsin vatikaanista Jumalaa tai Jeesusta, mutta en löytänyt. Näin vain vuosisataisia traditioita, ja paljon kullan kimallusta ja koreilua. En ihan heti usko, että kaikkivaltias on niin narsistinen, että halua tälläisiä itsensäylistämisrituaaleja. En vain usko. Bolshoissa sentään oli selvästi seremonioista nautiskeleva vielä toistaiseksi virassa oleva varamessias Medvedev.

Mitä se buddhalaisuus sitten on minulle? Mietiskelen maailman menoa sen kautta. Yritän keskittyä siihen mitä olen tekemässä. Yritän hillitä itseäni, kun hermot meinaa mennä. En oikein siihen pysty, mutta yleensä räjähdän vain sellaisille henkilöille, joilla on sama sukunimi kuin minulla itselläni. Harvoin muille. Nauratti kun luin, että Aplen edesmennyt Steve Jobs kertoi myös olevansa buddhalainen. Siis ei se naurattanut, vaan se, että alaisten mukaan hän sai hirveitä raivareita aina silloin tällöin. No ehkä meitä onnistaa seuraavassa elämässä sitten paremmin. Siis jos sellainen mahdollisuus tulee.

En muuten tunne henkilökohtaisesti yhtään buddhalaista. En edes tiedä onko sellaista kerhoa tällä paikkakunnalla, tässä läänissä, tai koko pohjoissuomessa. En myöskään oikein usko, että vaikka olisi sellainen, niin että sinne menisin. Miksi menisin. Mietiskelyä on paras harjoittaa ihan yksinään. Istuen tai vaikka järven jäällä tarpoen. Miten sitten voin sanoa olevani buddhalainen kun en kuulu mihinkään seurakuntaan tai rekisteriin? Buddhalaisia ovat kaikki, jotka sanovat olevansa buddhalaisia. Jos nyt olen tutkaillut 47 vuotta tätä kristinuskoa, niin jos vaikka saman verran miettisi tätä vähän vanhempaa tapaa jäsentää tätä maailmaa.

Meditointia suomalaisessa luonnossa