Palvotaanko nyt taas vääriä jumalia?

Aamulla heräsin ennen kuutta. Syy ei ollut kakkenheim, eikä se ollut myöskään kikkelheim. Minut herätti tämä hemmetin Guggenheim-museohanke. Mietin, että miksi minua vaivaa niin hirveästi se, että helsinkiläiset veronmaksajat ovat laittamassa rahaa taiteen esittämiseen. Ei näitä paikkoja kuitenkaan suomessa liikaakaan ole. Olenko jotenkin kateellinen, kun pääsevät tulevaisuudessa katselemaan hienoja kansainvälisiä näyttelyitä ihan helposti sporalla vaan skattalle ja siinä on maailmaluokan museo ihan silmien edessä.

Kun en hirveän kateellista tyyppiä käsittääkseni ole, niin syyt heräämiseeni olivat  jotkut ihan toiset. Pohdiskelin mitenkä hommat hoituvat taidekaupunki Mäntässä, josta olen tänne metsään lähtenyt mietiskelemään ja opiskelemaan.  Mäntän mallissa on myös mukana taidesäätiö aivan kuin Helsingissäkin. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on juuri rakennuttamassa uutta museota. Kansainvälinen arkkitehtikilpailukin järjestettiin ja voittajaksi selvisi muistaakseni Espanjalaisen toimiston suunnitelma, joka myös toteutetaan. En nyt sanoisi, että voittaja on ihan Wow- arkkitehtuuria, mutta nykyarkkitehtuuria se on parhaasta päästä ja soveltuu sijaintipaikallensa ja vanhan kartanon miljööseen kuin nyrkki silmään. Siis hyvin.

Museon rakennus- ja suunnittelukustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Se lienee kutakuinkin 25 miljoonaa dollaria. Sillä saadaan siis lähes 4000 neliömetrin uusi hyvin suunniteltu ja toteutettu museotila sekä vanhemmalle taiteelle, että nykytaiteelle. Tämä summa on huomattavasti vähemmän kuin lisenssimaksu, mikä menee Guggenheim-säätiölle amerikkaan. Toki tämä uusi Serlachius -museo ei ole nimeltään Guggenheim -museo, mutta mitä siitä. Ehkä sadan vuoden päästä Serlachius -säätiö myy lisenssejä ympäri maailmaa, mutta ei itse tarvitse laittaa rahaa ollenkaan. Voi myös olla, että tämä G-säätiö on haihtunut historia utuun.

Paljonko Mänttäläiset ja Vilppulalaiset veronmaksajat maksavat tästä? Ei mitään. Matkailijoista tulevat tulot sen sijaan satavat suoraan Mänttä-Vilppulan laariin verotuloina. Eikä tämä Serlachiuksen taidesäätiö ole ainut säätiö Mäntässä. Myös Kauko Sorjosen säätiö laittaa rahaa Mäntän kulttuurielämään. Kunnostaa vanhoja rakennuksia ja sponsoroi konsertteja ja taidenäyttelyitä. Parantaa hotelliedellytyksiä muun muassa.

Jotenkin tämä Guggenheimkuvio on nurinkurinen. Onkohan se jotenkin niin, että Hjallis Harkimo on maksanut Hartwallille jonkun miljoonan, että saa käyttää tunnetun olutmerkin nimeä areenansa nimenä?
Voisin kuvitella, että aloitteleva rallikuski liimaisi firmojen tarroja puhtaan autonsa kylkeen, jotta näyttäisi uskottavammalta rallikuskilta. Mutta ei kai Helsingin kaupungin kuitenkaan näin tarvitse tehdä? Bilbao oli kuoleva alennustilassa oleva kaupunki. Guggenheim rakennettiin sinne osaksi kaupungin uudelleen herättämistä. Ei kai hyvällä itsetunnolla varustetun Helsingin tarvitse näin tehdä? Eikä Suomen.

Tämä Guggenheimin häikäisy tuntuu nyt sokaisevan ihan järkeviäkin ihmisiä. Itse taide ei tarvitse pömpöösejä rakennuksia. Hyvä maalaus on hyvä maalaus itsellänsä. Hyvä teos on hyvä vaikka se olisi peräkylän navetassa esillä. Huono teos taas ei parane vaikka sen ympärillä olisi kullalla silattu palatsi. Kirkkoja ei rakenneta Jumalan kunniaksi, vaan rakennuttajan kunniaksi. Pömpöösejä museoitakaan ei välttämättä rakenneta taiteen kunniaksi, vaan samalla lailla rakennuttajan kunniaksi. Palvotaanko nyt liikaa vääriä jumalia?