keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Kuuhulluja juttuja keskellä yötä.

En ole koskaan uskonut, että täysikuu vaikuttaa mitenkään ihmisten eloon paitsi antamalla valoa kaamoksen keskelle ja luomalla romanttisia siltoja veden ylle. Kello on puoli yksi yöllä ja minä valvon. Kuu mollottaa lähes täytenä tuossa yläpuolella ja kohta noin tunnin päästä jostain lähietäisyydeltä (300 000 kilometriä) lentää hervoton 400 metriä halkaisialtaan oleva kivenjärkäle. Mutta silti en usko, että kuu pitää minut hereillä.

Valoa tuovat lumet häipyivät jo päiviä sitten. Taas on pimeää kuin huopatossutehtaassa. Ei mutta sehän oli hiljaista! Mutta silti on pimeää kuin pimeässä huopatossutehtaassa mustien huopatossujen osastolla. Nyt on kuitenkin jo pakkasta ja aamulla on tulossa tämän syksyn pakkasennätys. Ehkä jopa -5 astetta. Lähdemme koulun kanssa kuvaamaan Taivalkönkäälle ja luvassa on muun muassa vedenylitys kahlaamalla kosken yli. Meinaan aamulla virittää vaelluskenkiin lumisäärystimet ja vedän ne roudarinteipilla kireäksi. Katsotaan miten Norjalainen Viking käy kumisaappaasta.

Sain muuten viime viikolla imuroitua kaikki aikaisemmat blogini talteen tälle koneelle. Ne eivät ole enää julkisia olleet pitkään aikaan, mutta paiväkirjana itselleni ne ovat kultaakin arvokkaampia. En ole laskenut mutta luulisin, että siinä on tekstejä ainakin 200 - 300 sivua. Kuviahan niissä on myöskin, joskin pienessä koossa. Alkuperäiset kuvat ovat kyllä tallessa vanhassa koneessani ja sen noin 15 000 kuvan epämääräisessä arkistossa. Kunhan kaamos tästä vielä syvenee, niin aloitan ja luen ne kaikki yhteen pötköön. Ensimmäiset kirjoitin jo keväällä 2008 ja siitä eteenpäin olen asioita ylös kirjaillut.

Joulu lähestyy ja minä en siitä erityisesti välitä. Joulua meillä on vietetty viimeksi vuonna 2008. En oikein enää usko joulutonttuihin, enkä jeesukseenkaan. En joulupukkiin enkä kristittyyn jumalaan. En kiistä ettei näitä olisi olemassa, mutta minä en oikein ole heidän ideologioihin tyytyväinen. Ei kai meillä välirikkoa varsinaisesti ole, mutta on hyvä ottaa vähän etäisyyttä. Kun joulu lähestyy vääjäämättä, niin lakkaan katsomasta mainosrahotteisia televisiokanavia. Lehtien selaaminenkin harvenee ja kynttilöitä polttelen ihan vain valon lähteenä. Kirjoja luen lehtien sijaan. Vähän tunne on myös, että Facebookissakin taidan pitää joulutauon.

Voiko joulua paeta suomessa mitenkään? Kaksi vuotta sitten mentiin jouluksi Egyptiin. Valitsimme muslimimaan, jotta joulu ei häiritsisi. Ensimmäisenä hotellin aulassa oli vastassa valtava joulupukki, joka istui tekolumen keskellä. Aatto oltiin pyramideilla ja siellä ei jouluvaloja paljon näkynyt. Kairossa olimme hiljaisessa hotellissa, jossa oli vain kourallinen muita suomalaisia joulupakolaisia. Viime vuonna olimme Sri Lankalla ja sen valitsimme buddhalaisuuden vuoksi. Aattona soi joululaulut, mutta muuten saimme olla rauhassa. Nyt siis yritys täällä lähellä korvatunturia. Jospa se pukki lähteekin merta edemmäs kalaan ja ei malta pysähdellä tässä näin lähellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti