Kun tulimme tänne, niin joku sanoi, että Kuusamoon tulee lumet lokakuun lopussa. Nyt on marraskuun ensimmäinen päivä ja lumista ei ole tietoakaan. Viikonloppuna kesäaika muuttui normaaliksi ja samalla huomasin, että pimeys saapuu aikalailla tasan kello 16.00. Päivä lyhenee vielä kaksi kuukautta, joten lyhyeksi päivä käy. Arkena pääsen koulusta kello 14.00 ja kun käyn kaupassa ja ajan tänne mökille, niin siinä se valoisa aika sitten menikin. Totta kai tämä lumettomuus korostaa pimeyttä ja muutenkin on sellainen sumuinen tihkusateinen sää.
Viime viikko oli syyslomaviikko täällä. loppuviikon olin erämökillä ja raivailin raivaussahalla ja vähän metsästelinkin. Menimme metsään alun alkaen vain yhdeksi päiväksi ja tein sellaisen poikkeuksen, että jätin tietokoneen tänne järvimökille. Reissu venähti kolmen päivän mittaiseksi ja tietokoneettomuuteen ja internetittömyyteen tottui nopeasti. Blogin kirjoittaminenkin jäi eikä se ole meinannut vieläkään palata. Ei ole kirjoituttanut yhtään, vaikka kai aiheitakin maailmassa olisi. Ehkä siirryn taas askelen kohti syvempää erakkoutta. Pienen askelen.
Loman jälkeen koulussa aloimme opiskelemaan Photoshopin käyttöä. Näin kahden päivän jälkeen se tuntuu aika raskaalta, mutta ei mahdottomalta. Uuutta asiaa tulee koko ajan ja käytännössä kuvia piirtelemme ja säätelemme. Muistettavaa on aikalailla paljon. Ja ymmärrettävää. Koulupäivän jälkeen olen aivan puhki, eikä oikein mitään jaksa tehdäkään. Ehkä ei tarvitsekaan?
Tämä kaamoksen kaltainen pimeys on varmaan ensimmäinen koitinkivi täällä pohjoisessa olemisessa. Toivottavasti lumi tuo valon ja toivottavasti se valo paistaa myös pään sisällä. Tätähän olen haaveillut ja tästä olen uneksinut. Yksin pimeässä kuin hauki syvänteessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti