sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Persiille ammuttu karhu kohtaa Batmanin

Heräsin päiväunilta ja olin ärtynyt. En tiedä näinkö jotain unta, mutta olin erittäin ärtynyt. Äänettömällä olevaan puhelimeen oli tullut puheluita. Sekin ärsytti. Menin tupaan ja vaimo katsoi siellä televisiota. Hän kertoi, että oli jutellut erään ihmisen kanssa ja tämä ihminen oli kertonut miten minun pitäisi toimia. Se ärsytti aivan suunnattomasti. Minua ärsytti, että vaimo katsoi televisiota. Ärsyttävää oli myös, että takkapuut olivat huonosti ja niitä oli vähän. Sanoin vaimolle, että nyt lähdetään kävelylenkille vanhan koiran kanssa. Minua ärsyttää, että koirat pitää käyttää lenkillä kaikki erikseen. Vaimo sanoi, että käydään samalla hakemassa kävellen Hesari Erkkolantien postilaatikosta. Luonnollisesti minua ärsytti myös tämä.

Vaimoni sanoi, että ehkä on parempi, että lähdet nyt vain ihan yksiksesi sen koiran kanssa kävelylle. Ette hyvät lukijat voi arvata miten paljon tämä otti minua pannuun. Ja se otti vielä enemmän pannuun, että vaimo oli oikeassa. Otin koiran ja marssin ulos ja olin kuin persiille ammuttu karhu.

Koira meni edellä ja jotenkin tuntui, että sekin käveli liian kaukana. On se vaan kumma, että yli kymmenen vuotias koira ei voi pysyä sovitulla etäisyydellä isännästään. Kävelin harjannetta noin puoli kilometriä ja ilta jo hämärsi vaikka kello ei ollut neljääkään. Oikealta etuviistosta tuli kohti jotain isoa ja mustaa. Ensimmäisenä tuli mieleen musta enkeli. Siivet olivat valtavat ja otus oli niin musta kuin musta voisi olla. Sävyjä ei lainkaan. Batman oli seuraava ajatukseni. Otus lensi minusta lähimmillään noin 50 metrin päästä siivet rauhallisen majesteettisesti liikkuen. Juuri ennen kuin se hävisi näkyvistä järven raunassa olevien suurten kuusten taakse se vielä levitti siivet täyteen mittaansa. Olin nähnyt kotkan. Pimeässä en pystynyt erottamaan kumpiko se oli. Täällä on sekä maa- että merikotkia.

Tämän kokemuksen jälkeen ei enää mikään ärsyttänyt. Koira huiteli missä huiteli, ilta pimeni ja kävelin vain syvemmälle metsään. Mielessäni suunnittelin zendoa, jonka aion rakentaa lähivuosina erämaahan. Olen tehnyt päässäni siitä 3D- mallinnuksia jo pitkään. Perusmitat ovat jo valmiina, mutta miten se rakennetaan on paljon haastavampaa. Tarkoitus nimittäin on, että kustannuksia ei saisi tulla juuri ollenkaan, vaan kaiken materiaalin otan omasta metsästä. Vieläpä sellaista harvennustavaraa, jolla ei olisi muuta kuin polttopuuarvoa. Taidanpa ottaa illalla käteeni kynän ja ruutupaperia. Jos tekisi ihan vanhanaikaiset piirustukset.

Batman vei ärtymyksen mennessään ja toi luovan ajattelun takaisin. Jos haluaisi, niin tähänhän saisi myös uskonnollisen sävyn. Musta enkeli vei persiille ammutun karhun mennessään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti