maanantai 19. syyskuuta 2011

Aktiiviviikonloppu ja makeita pitkiä unia.

Lauantaiaamuna kello oli herättämässä 04.30. Heräsin kuitenkin jo vähän yli neljä ja aloin pukemaan. Suunnitelmana oli olla laavulla ennen auringonnousua. Marketta lähti mukaan katselemaan näkyisikö latvalintuja. Aamu oli lämmin, joten lintujen latvaan tulo oli epätodennäköistä.  Olimme laavulla hyvissä ajoin ja viritimme naamioverkon. Istuimme verkon takana verkon silmistä välillä vilkuillen. Isuimme tunnin ja istuimme toisen, mutta mitään ei tapahtunut. Näin että Marketalla alkoi olla tylsää. Semmoista metsästys aina silloin tällöin on. Muistan että kerran sorsastuksen aloituspäivänä istuimme sorsapassissa Erkon kanssa kokonaisen päivän. Emme nähneet muuta kuin joitakin Kaakanoita. (Kaakana on liian kaukana lentävä tunnistamaton sorsalintu savoksi.) Erkko muuten oli pikkupojaksi rauhallinen passissa istuskelija. Koskaan hän ei häirinnyt tilannetta.

Kun viimein totesimme, että eipä taida teeret tulla puuhun, niin laavujen väliltä alkoi kuulua teeren soidinääntä. Tarkkailimme sitä jonkun aikaa ja päätin lähteä Wilman kanssa katsomaan tilannetta. Wilma autosta ja vaimo autoon ja matkaan. Suuntana oli toinen laavu ja Marketta tulee sitten autolla sinne ja pentukoira tulee mukana. Näin kaukaa lentävän teeren, mutta muuten oli rauhallista. Läävullä hörppästiin kahvit ja minä menin kävellen Wilman kanssa laavulta mökille reilun kilometrin matkan samalla metsästellen. Pari seisontaa olikin, mutta teeret lähtivät sen verran kaukaa, että ei päässyt ampumaan. Mökkiä lähestyttäessä Wilma juuri seisoi ja samalla lähti kaksi teertä. Toista ammuin perään, mutta se juuri meni oksiston taakse. Linnut voittivat yksi nolla.

Marketta ajeli mökille ja mökissä käymättä lähdimme jatkamaan matkaa. Koirat jäivät veljeni hoitoon mökkiin. Tulimme järvimökille ja täällä aamupalan jälkeen otimme vajaan tunnin päiväunet. Herättyämme pakkasimme retkikamppeet ja kamerat ym. ja lähdimme kohti Julma Ölkkyä. Minähän kävin siellä joku aika sitten koulun kanssa, mutta Marketta ei ole käynyt koskaan, Kävimme Kuusamossa kaupassa nopeasti ja tankkasimme auton. Matka kohti eteläkuusamoa alkoi.

Julma Ölkky on noin kaksi ja puoli miljardia vuotta sitten syntynyt rotkojärvi. Päätimme patikoida sen ympäri. Vain kymmenen kilometriä. Helppo juttu. Menomatkalla otin paljon kuvia Marketasta jylhissä maisemissa. Kokeilin kaikenlaisia koulussa oppimiani juttuja. Aikaa puolivälin laavupaikalle meni kolme tuntia. Lopussa oleva metsätaival ei meinannut loppua millään. Viimein saavuimme laavulle. Paistelimme makkaraa ja sinne alkoi kertyä ihmisiä. Ei mennyt kauaa kun laavulla oli ruuhkaa. Keskustelimme ihmisten kanssa, siitä kumpi puoli on raskaampi kävellä. Helsingistä tullut sauvakävelyporukka sanoi, että meidän seuraavalla puolikkaalla on paljon korkeuseroa. Siis mäkiä mennään koko ajan ylös ja alas. He siis tulivat lenkkiä meihin nähden vastakarvaan. Totta se olikin. Kävelimme takaisin päin vähemmän kuvaillen ja kunnolla patikoiden ja aikaa meni kaksi tuntia. Kun tulimme autolle, niin olimme molemmat aivan poikki. Mutta hyvällä tavalla väsyneenä.

Mökille tultuamme kävimme saunassa ja vähän katselimme televisiota. Yleleaksin jälkeen menimme nukkumaan. Nukuimme lähes yhteen pötköön 10 ja puoli tuntia. Enpä usein ole niin paljon nukkunut.

Sunnuntaina sitten lähdimme taas eräkämpän suuntaan. Minä lähdin Wilman kanssa metsästämään ja Marke meni katselemaan sieniä ja puolukoita. Kävelin koiran kanssa neljä tuntia ympäri metsiä, mutta en nähnyt kuin pyitä. Kaksi pyytä kiusasi minua mennen tullen. Olivat siis lähellä mökkiä ja olivat ampumapaikoillakin, mutta menomatkalla ammuin ohi ja tulomatkalla en kerennyt edes ampua. Ei tullut edes pyytä pivoon, niin kuin sanonnassa sanotaan.

Saalista ilman jäi tämä eräjorma. Metsästä tullessani olin aikalailla väsynyt. Vaimon kehotuksesta (=vaatimuksesta) lähdimme kuitenkin perunannostoon. Heiluin talikko kourassa vielä reilun tunnin ja voimat alkoivat hiipua. Perunat kuitenkin on nyt nostettu ja olen iloinen, että vaimo potki persuuksille. Muuten ne olisivat vieläkin maassa. Kävimme eräkämpillä puulämmitteisessä saunassa ja Marketta kävi vielä purossa uimassakin. Olin todella uupunut. Söimme kiukaalla paistetut makkarat ja lähdimme kohti järvimökkiä. Kanavapujoteltiin vähän televisiota ja nukkumatti alkoi taas kutsua.

Heräsin kello kuusi yli kahdeksan tunnin yöunien jälkeen. Onneksi pääsee kouluun lepäämään rankkojen vapaapäivien jälkeen. Ai niin. Lähdemme koulun kanssa uudelleen Riisitunturille tänään. Koska ensimmäinen reissu oli sumuinen tunturi, niin tänään menemme kuvaamaan tunturia kirkkaalla säällä. Patikointia tunturin päälle ja takaisin. Kunto kyllä täällä nousee ja aivan varmasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti