tiistai 6. syyskuuta 2011

Puskaa nurin ja huomenna Jylmalle Ölkylle.

Heräilin auringon noustessa viiden aikoihin. Makailin sängyssä hiljaa ja pohdiskelin elämän menoa. Täällä sitä kulutellaan loppua elämää päivä kerrallaan. Jotenkin kuitenkin tuntuu elo nyt mielekkäältä. Opinnot maistuu ja arkipäivän rytmi tuntuu erittäin hyvältä. Aamulla kouluun, koulun jälkeen päiväunet, herättyä joku sopiva projekti. Sitten saunaan. Saunan jälkeen vähän telkkaria ja makkaran paistoa. Nukkumaan hyvissä ajoin.

Sunnuntaina kävimme hakemassa polttopuukuorman toisen mökin läheltä. Lastailimme peräkärryn täyteen puita ja köröttelimme tänne takaisin. Vaimoni alkoi purkaa kuormaa liiteriin ja minä aloin raivaamaan tonttia raivaussahalla. Tämä mökki sijaitsee niemessä. Vuosien mittaan rantapusikot ovat kasvaneet niin, että järveä ei meinaa nähdä muuta kuin laiturin kohdalta. Ajelin puskia nurin ja voi hyvänen aika miten hienosti järvimaisemat alkoivat löytyä. Taidan jatkaa vielä jonakin päivänä hiukan, mutta varovasti. Vaimo jo valitti, että kohta mökki on aukiolla. Miten minulla on mielikuva, että kun pienenä ollessani kesällä ajelimme ympäri suomea, niin suomi näytti tuhansien järvien maalta. Nykyään kun ajelee, niin navigaattori näyttää, että tien vieressä on järvi, mutta sitä ei näe puskilta. Oliko se ennen karja joka piti puskista huolta vai pitikö niistä huolta ne kaikki 300 000 pienviljelijää, joita suomessa oli vielä 70-luvun alkupuolella? Suomi. Tuhansien puskien maa!

Eilen koulussa opiskeltiin Lightroom kuvankäsittelyohjelmaa. Tänään jatkamme harjoituksia. Koska en ole mikään tietokonenörtti, niin ennakkoon vähän jännitin, kuinka opin tällaista ohjelmaa käyttämään. Meni yllättävän hyvin jakeluun, vaikkakin yhden kerran sain koneen sillä lailla jumiin, että opettajakaan ei meinannut saada sitä auki. Keskiviikkona on taas vuorossa materiaalin hankintaa. Lähdemme kuvausretkelle Julmalle Ölkylle. Julma Ölkky on syvä ja kapea kanjonijärvi noin 40 kilometriä Kuusamosta etelään. Odotan retkeä innolla. Viime viikon retkihän minulta jäi väliin. Näin syksyllä olemme paljon maastossa kuvaamassa. Syyskuun lopulla olemme käytännössä koko viikon erämaassa. Muutenkin vähintään yksi retki viikossa. Eräjorma viihtyy metsässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti