Tänään olimme Riisitunturilla kouluporukan kanssa. Tiesimme jo eilen, että mahdollisesti tänään on sateista. Päätimme kuitenkin lähteä. Jos aina odottelee vain hyviä säitä ja auringonpaisteita, niin moni mukava asia jää tekemättä. Ajelimme Posiolla sijaitsevalle tunturille. Posio on Kuusamon naapurikunta, mutta kuuluu Lapinlääniin. Kävimme siis lyhyellä lapinreissulla. Lähes koko kiipeämisen ja laskeutumisen ajan tihuutti vettä ja oli sumuista. Linssejä sai pyyhkiä koko ajan, mutta kyllä sinne ruskakuviakin tarttui mukaan. Äskettäin vilkaisin nopeasti, niin saattaa siinä seassa joku hyväkin olla. Ajatuksenani olisi, että tälläiseltä reissulta onnistuisi yksi kuva hyvin ja sitten olisi muutamia kohtuullisia.
Taukopaikkana oli tunturin rinteellä sijaitseva autiotupa. Tuvassa oli lämmitä kun menimme sisään, mutta käännyin heti takaisin, koska se oli liian lämmitä ja kosteaa. Sen sijaan teimme ulkona olevalle tulipaikalle nuotion. Sadekin taukosi sopivasti ja niin istuimme tulilla rupattelemassa. Vaikka oli sateinen sää, niin tunturissa oli paljon ruskaturistejakin. Jotkut huomatessamme että olemme kuvausretkellä lähestyivät opettajaamme kysymällä mm. Millainen on hyvä kamera? Hmmm. No se vähän riippuu...
Laskeuduimme alas ja ajelimme muutaman kilometrin päässä olevalle vanhalle koululle rakennetulle kahvilalle. ( olipas paljon lleitä tuossa lauseessa?) Koulun sisusta oli rakennettu kartanomaisesti ja siellä oli myynnissä vaikka minkälaisia siirappeja ja hajuvesiä, jotka on tehty luonnontuotteista. Joimme siellä kahvit ja osa otti myös vohvelin kermavaahdolla ja siirapilla. (älkää kertoko vaimolleni, sillä olemme vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. ) Siis minäkin otin. Samalla kun nautimme tästä kielletystä hedelmästä, niin rakennuksen ikkunoista siilautui kaunis syksyinen auringonpaiste.
Huomenna käsittelemme kuvia ja viimeistään perjantaina on taas arviointien aika. Viimeksi arviointi meni oikein mukavasti ja on todella hauskaa katsella toisten kuvia samoilta reissuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti