Erakoksi riuhtaisu vaatii aivan uskomattoman määrän mietintää, aprikointia, suunnittelua ja pohdintaa. Pelkästään pohdintaa siitä, onko tässä mitään järjeä. Yksi pohdinnan paikka on se että mikä merkitys statuksella on. Mikä ero mielikuvassa on jos joku on toimitusjohtaja ja toinen on erakko? Lapsilta kysytään usein vanhempien ammattia. Onneksi meidän lapset on jo aikuisia, mutta ajatelkaa ekaluokkalaista jonka isän ammattia kysytään. Minun isi on erakko. Onko erakkous ammatti vai sairaus?
Voisin myös keksiä jonkun ammatin joita voi vapaasti ottaa. Kuten terapeutti, taiteilija, kirjailija. Hiljaisuusterapeutti. taiteilija, joka suunnittelee suunnatonta projektia rauhassa. Kirjailija joka odottelee esikoiskirjansa aiheen idean puhkeamista. Eikös joku terapiamuoto ollut sellainen, että poltetaan kynttilää korvassa? Voisi olla sellainen terapia, että laitetaan vanhanaikaiset joulukuusen kynttilät molempiinkorviin. Tämän terapian nimi on "poltetaan kynttilää molemmista päistä. Kynttilöiden annetaan palaa loppuun asti ja tämä kipu opettaa sen että:" Ei kannata polttaa kynttilää molemmista päistä."
Luin vähän aikaa sitten, että kuka vaan voi alkaa terapeutiksi. Pelottavaa.
Tänään on yhtiön vuosikokous ja otan siellä esille tiettyjä asioita ja mahdollisuuksia, jotka edesauttavat tätä projektiani. On myös mahdollisuus, että projekti etenee ja saan jättää avaimet ja firman luottokortin saman tien pöydälle välittömästi.
Minkäslaiset hiitokelit sinne pohjoiseen on luvattu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti