Tulen juuri saunasta. Laitoin takkaan tulen ja kaadoin lasiin valkoviiniä. Kevät on varmaan tulossa, koska lasissa on nimenomaan valkoviiniä. Eilen päivä ja yö olivat yhtä pitkiä.
Olemme siivonneet tätä järvimökkiä koko päivän. Jos ollaan vähän tarkempia, niin vaimoni siivosi ensin yksin minun ollessani metsässä. Olin yön eräkämpillä ja aamupäivällä kävelin koirien kanssa ja vesurilla huitelin pitkin metsiä. Aurinko paistoi ja rauha oli kanssani.
Kun sitten tulin tänne isommalle mökille, niin matot olivat pihalla ja valmiina kopisteltaviksi. Tämän mökin matot ovatkin erittäin haastavat. Äitini aikoinaan kutoi ne mittojen mukaan ja tässä on esimerkiksi yksi pitkähkö käytävä. Käytävän matto on vähän liian pitkä kopisteltavaksi. Kaksi raavasta miestäkin joutuu vetämään takakenossa tosissaan, että matto pysyy irti maasta. Yksin mattojen ravistelu on liki mahdotonta.
Jätimme matot ulos tuulettumaan ja lähdimme kirkolle käymään. Haimme paikallisesta kirjapainosta kutsukortit tyttäremme lakkiaisiin. Hän on itse suunnitellut ne ja toimittanut tiedoston paikalliseen kirjapainoon. Eikös lakkiaiset ole toukokuun lopussa? Miten hän on jo niin varma, että pääsee kirjoituksista läpi? Itseasiassa hän kirjoitti jo vuosi sitten ja sai ne läpi. Lukio vain oli suorittamatta. Ehkä veljen kuolema ja muu murrosiän kuohunta aikaan sai sen, että poissaoloja oli aika paljon ja kursseja suorittamatta. Toisaalta hän on muutenkin ollut hiukan oman tien kulkija ja siksikin on ihan hauskaa, että hänellä on ihan oma lakkiaispäivänsä. Sama tyttö muutti siis juuri Helsinkiin ja on juuri aloittanut työhön liittyvän koulutuksen ja oman elämän omassa kodissa.
Kun tulimme, niin pesin lattiat ja laitoimme matot paikoilleen. Siinä siis minun siivoamiseni.
Olimme siis juuri vaimoni kanssa saunassa. Makailin lauteilla ja vaimoni sanoi, että olen jotenkin masentuneen ja surullisen oloinen. Sanoin sen johtuvan siitä, että olen masentunut ja surullinen. Olen joka ikinen päivä masentunut ja surullinen. Olen kyllä joka päivä myös ihan levollinen ja välillä jopa onnellinenkin. Alakulo vain tulee hiljaisissa kohdissa. Se voi tulla aivan yllättäen ja odottamatta. Tietoisuus siitä, että kyllä se menee myös aina ohikin aikaansaa sen , että odotan vain. Hiljaa ja suruissani. Joskus se kestää tunnin, joskus kokonaisen päivänkin, mutta tähän mennessä se on myös hiljaa hiipunut poiskin.
Päivä kerrallaan eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti