Tuisku jatkuu. Kävin äskettäin laavulla ja reitit aukeilla soilla ovat aivan ummessa. Uutta lunta on tullut varmaan 20 senttiä ja tuuli vielä tehostaa maiseman uudelleen muotoilua. Veljeni nimittää minua adhd- erakoksi tai sitten urbaanierakoksi, koska minulla on tämä tietokone ja yhteys netin kautta sekä älypuhelin, jolla katson esimerkiksi telkkariuutisen suunnilleen kerran päivässä. Adhd tulee siitä, että heti kohta herättyäni ryntään metsään ja muutenkin olen vähän levoton. Totta onkin, että en esimerkiksi ole lukenut suunnitelmistani huolimatta vielä edes montaakymmentä sivua. Kirjoittamistakaan en ole tehnyt yhtään lukuunottamatta näitä blogitekstejä. Jotenkin vain tuntuu hyvältä höyrytä tuolla metsässä välillä vesurin kanssa ja välillä ilman. Välillä kelkalla ja välillä ihan vain rauhallisesti kävellen.
Uskon kuitenkin , että jo se että ei ole mitään aikataulua puhdistaa sielua. Päivät etenevät täysin mielihalujen mukaan. Jos on nälkä, niin syödään, jos jano niin juodaan. Nukkua voi silloin kun nukuttaa ja herätä kun uni loppuu. Olen edelleen herännyt joka aamu noin kello seitsemän. Nukkumaan mennään yleensä yhdentoista kahdentoista maissa. Eli hyvät 7 -8 tunnin unet joka ikinen yö.
Juuri tuolta veljeni sängynpohjalta kuului: "Jos menis pilikille." Hyvä idea. Lähdemme siis kokeilemaan onko joen suvantopaikassa jäätä pilkkimistä varten.
Tuumasta toimeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti