maanantai 14. maaliskuuta 2011

Koirasairaalan tapahtumia.

Vaimo tuli yöllä yhden maissa. Olin nukkunut pari tuntia, joten olin aivan puulla päähän lyöty. Jaksoin jutella vartin ja sitten menin takaisin nukkumaan. Aamulla heräsin oksentamisen ääneen ja menin katsomaan. Koiran oksennukia oli lattialla. Aloin niitä putsailla ja löysin kasoja eri puolilta. Sitten tuvan lattialta löysin yllättävän asian. Pureksittuja lääkepurkkeja ja koiran antibiootteja. Minun on pitänyt houkutella ja välillä väkisin syöttää koiralleni lääkkeitä, mutta näköjään nuorempi koira söisi niitä mielellään. Hänen annostuksensa on ollut ilmeisesti antibioottia ja burana 600. Mutta onneksi hän on myös ottanut närästyslääkettä, koska tuollainen setti varmasti närästää myöskin. No onneksi luonto hoitaa ja koira on siis oksentanut kaikki ulos. Hän ei myöskään ole yhtään esimerkiksi uninen vaan aivan normaalin oloinen virkeä nuori koira. Nyt sitten vanhemmalle koiralle näistä silpuista ja murusista koitan keräillä sopivaa antibioottimäärää.

Vanhemmalla koiralla on edelleen oireita ja jostakin syystä antibiootit ei vieläkään pure. Seuraan vielä pari päivää ja sitten taas eläinlääkäriin. Muuten koira vaikuttaa aivan virkeältä. Eli tarkkailua vielä pari päivää.

Vaimollani oli hyvin hektinen vierailurupeama eteläsuomessa, kun hän kuskaili vanhempiani lääkäreissä ja laboratoriossa. Tytärtä korvalääkärissä ja itseänsäkin tutkimuksissa. Muutti vanhempaa tytärtä Helsinkiin ja hommaili hänen kanssaan tavaraa uuteen kotiin. Hän jää nyt tänne mökille lepäilemään ja nauttimaan aikatauluttomuudesta. Minä lähden korpeen ihmettelemään luonnonrauhaa ja ehkä jotain pientä puuhailuakin tekemään. Täällä sataa lunta taas, mutta huomisesta lähtien auringon pitäisi jo taas paistaa ja kevätauringon lämmittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti