Tänään olemme heiluneet metsässä kuin viimeistä päivää. Olemme käyneet katsomassa sellaisia metsänosia, joita en ole koskaan ennen päässyt katsomaan. Hankikantoa on nyt sen verran, että metsässä pääsee liikkumaan hiukan paremmin kuin tähän asti. Yhden kerran jouduin kaivamaan kelkkaa oikein kunnolla ja täytyy sanoa, että loppujen lopuksi kelkan visiirin yläosa oli hangen pinnan tasalla.Katselin lumen alla hyvin talvehtineita vihreitä puolukan lehtiä. Sieltä kelkka kuitenkin huolellisen valmistelutyön jälkeen nousi komeasti ylös. Yhden ainoan kerran kuitenkin vain olin upoksissa.
Olemme täällä kovia erämiehiä ja katselemme aina linnun jälkiä ja suunnittelemme syksyisiä kaatoja. Tänään kuitenkin vaimomme saalistivat yhden teeren, joka syödään varmaan pääsiäisenä. He olivat ajaneet kirkonkylältä mökille päin ja tiellä oli ollut kuollut teeri. Veljeni vaimo oli sanonut, että poimitaanpa se kyytiin. " Jarruta jarruta, perruuta perruuta. Hyvvää paistia piä jättee."Tuuma sta toimeksi ja pääsiäisateria on hankittu. Huomenna mennään sitten valmistelemaan lintu pakastuskuntoon.
Rouvasväki ei ollut itse ajanut sen linnun päälle, vaan joku edellinen autoilija oli tömäyttänyt.
Eihän sitä kannata hyvää ravintoa antaa korppien ruuaksi. Vaimot siis johtavat tämän vuoden riistakilpailua 1-0. Toivottavasti kuitenkin syksyllä saadaan tasoitusmaalin paikka aikaiseksi.
Nyt ahistaa. Vaikka tuntui, että viisi viikkoa on pitkä aika niin höpö höpö. Se on nyt ohi. Huomenna keräilläään kamppeita kasaan ja siivoillaan mökkejä. Maanantaina kohti kotia. Uskokaa tai älkää, niin en haluaisi lähteä täältä vielä pois. Toki töihin menen vasta perjantaina, mutta olisin viihtynyt täällä vielä. Perjantaina käsittelen sähköposteja ja koitan saada hanskaan taas työelämän,. Lauantaina tulee ensi kesän tärkeimmät yhteistyökumppanit käymään ja sovitaan sen projektin yksityiskohtia. Vanhastaan tiedän kyllä, että sinä päivänä taas työintokin palaa. Tuleva kesä alkaa hahmottua ja into nousee aivan itsestään. Mutta kyllä minä tänne palaan. Pääsiäisenä lomalle ja syksyllä ehkä pysyvästi. Jos kaikki olisi vain itsestäni kiinni, niin aivan varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti